Valtiontalouden tarkastusviraston toiminta vuosikertomusjaksolla

Valtiontalouden tarkastusviraston tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille ajan­kohtaista ja olennaista tietoa toiminnan kehittämisen tueksi. Tiedon hyödyntäjiltä saadun palautteen mukaan tarkastusvirasto on tässä myös onnistunut. Jatkossa tarkastusvirasto pyrkii entisestään parantamaan tarkastustyön vaikuttavuutta kasvattamalla kokonaisnäkemystään hallinnon tilasta ja tulevaisuuden kehitys­tarpeista. Tämän saavuttaakseen tarkastusvirasto uudisti vuosikertomusjaksolla strategiansa sekä organisaatio- ja johtamismallinsa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja talous­arvion noudattamista. Tarkastusvirasto varmistaa riippumattoman tarkastus­työn avulla, että valtion taloutta hoidetaan lakia noudattaen, tarkoituksen­mukaisesti ja talousarvion mukaisesti. Virasto arvioi finanssipolitiikan sään­töjen asettamista ja toteutumista sekä valvoo finanssipolitiikkaa sekä vaali- ja puoluerahoitusta. Tarkastamalla julkisen sektorin toimintaa ja raportoimalla tarkastusten tuloksista tarkastusvirasto edistää hallinnon vastuullisuutta, avoimuutta ja eettisyyttä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto reagoi muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin, eri sidosryhmien odotuksiin sekä tarkastusympäristössä tunnistettuihin riskeihin ja muutoksiin toimintansa suunnittelussa, henkilöstön kehittämisessä sekä tarkastustyössä. Tarkastusvirasto käy jatkuvaa vuoro­puhelua sidosryhmiensä kanssa, jotta se pystyy tarkastustiedolla entistä paremmin tukemaan julkisen sektorin kehittämistä. Hyvä käsitys koko julkisen sektorin tilasta on uskottavan ja vaikuttavan tarkastustoiminnan ehdoton edellytys.

Uudet monilajitarkastukset tuottavat kokonaisvaltaista tietoa päätöksentekijöille

Tarkastusten avulla VTV luo luotettavaa tietopohjaa ajankohtaisista asia­kokonaisuuksista. Raportointikaudella syyskuusta 2018 elokuuhun 2019 toteutettiin yhteensä 86 tarkastusta: 67 tilintarkastusta, 13 tuloksellisuus­tarkastusta, kolme selvitystä, yksi laillisuustarkastus, yksi finanssipolitiikan tarkastus ja yksi puoluerahoitustarkastus. Lisäksi tarkastusvirasto valvoi finanssipolitiikkaa ja vaalirahoitusta sekä julkaisi niistä lakisääteiset raporttinsa.

Keväällä 2019 virastossa käynnistyivät ensimmäiset eri tarkastuslajeja yhdistelevät tarkastukset. Niiden tulokset raportoidaan vuoden 2020 aikana. Monilajitarkastukset tarjoavat päätöksentekijöille kokonaisvaltaisen tieto­paketin, sillä niissä voidaan yhdistellä joustavasti laillisuus-, ­tuloksellisuus- ja finanssipolitiikan tarkastuksen näkökulmia. Monilajitarkastusten aloittamisen taustalla on sidosryhmien toive, että tarkastuksissa yhdisteltäisiin eri menetelmin ja näkökulmin saatua tietoa.

Tarkastusvirasto valvoi vaali- ja puoluerahoitusta. Se vastaanotti ja julkaisi rahoitus- ja kuluilmoituksia puolueilta, vaaleilla valituilta ja muilta ilmoitus­velvollisilta. Tarkastusvirasto varmisti, että kaikki ilmoitusvelvolliset toimittivat sille laissa säädetyt ilmoitukset ja asiakirjat kevään 2019 eduskunta- ja eurovaaleista.

Tarkastusvirasto arvioi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kansallisen toimeenpanon riskit. Riskeihin vastattiin tarkastamalla hallituksen vuosi­kertomuksessaan raportoimia kestävän kehityksen tietoja, kansallisen kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanon organisointia sekä kansallisen hallintomallin toimivuutta.

Tarkastusvirasto johtaa esimerkillään. Siksi se huolehtii oman toimintansa luotettavuudesta ja työnsä laadusta arvioimalla ja kehittämällä jatkuvasti omaa toimintaansa. Kuluneen vuoden aikana tarkastusvirasto toteutti kattavan itsearvioinnin omasta toiminnastaan. Virasto päätti myös järjestää ulkoisen vertaisarvioinnin finanssipolitiikan valvonnasta ja tarkastuksesta seuraavan vuoden aikana.

Tarkastustiedon oikea-aikaisuus ja olennaisuus paranivat

Tarkastusviraston tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille ajankohtaista ja olennaista tietoa toiminnan kehittämisen tueksi. Tiedon oikea-aikaisuus ja olennaisuus ovat haaste erityisesti tarkastussuunnittelussa ja raportoinnissa. Tarkastusvirasto on virastojen ja ministeriöiden johdolta saamansa palautteen mukaan onnistunut parantamaan tuotetun tiedon olennaisuutta. Palautteen perusteella tarkastusvirasto tuottaa valtionhallinnolle ja päätöksentekijöille tärkeää tietoa toiminnan kehittämiseksi.

On tärkeää tunnistaa merkittävimmät yhteiskunnalliset ilmiöt, jotta varmistetaan tarkastustyön oikea-aikainen suunnittelu ja riittävä osaaminen. Tarkastusvirasto toteutti eurooppalaisille tarkastusvirastoille kyselyn tulevaisuuden ilmiöistä, jotka vaikuttavat tarkastusvirastojen toimintaan. Kärki­sijoille sijoittuivat julkishallinnon muutokset, uudistukset sekä digitalisaatio. Tarkastusaiheiden valinnassa huomioidaan erilaisten ilmiöiden ja näkö­kulmien lisäksi se, että ne vastaavat tunnistettuihin riskeihin, ovat valtion­taloudellisesti merkittäviä ja kohdentuvat suunnittelukauden painopistealueille.

Tarkastusviraston kokonaisnäkemyksen tulee perustua eri näkökulmien huolelliseen puntarointiin. Siksi on tärkeää kuulla mahdollisimman montaa osa­puolta uusien näkökulmien huomioimiseksi. Tarkastusten lisäksi viraston henkilöstö vaikuttaa useassa keskeisessä työryhmässä ja verkostossa. Useat vaikuttavuuskanavat varmistavat, että verkostoista saatu tieto on olennaista ja oikea-aikaista. Aktiivisella verkosto- ja sidosryhmätyöllä hankitaan myös tietoa heikoista signaaleista ja ilmiöistä ennakoiden.

Tarkastusviraston arvot: vastuullisuus, avoimuus, objektiivisuus ja arvostaminen. Visio: yhdessä – kestävää tulevaisuutta, jaettua tietoa. Missio: mahdollistamme valtion taloudenhoidon kestävää kehitystä.
Valtiontalouden tarkastusviraston missio, visio ja arvot.

Tarkastustiedon vaikuttavuutta parannettiin kehittämällä viestintää ja visualisointimenetelmiä. Tarkastustietoa tuodaan sidosryhmien ja median saataville useissa eri kanavissa, kuten videoina ja blogikirjoituksina. Tietoa myös jaetaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. VTV.fi-palveluun rakentuu tietopankki valtiontalouden hoidosta ja hyvästä hallinnosta.

Asiakkaat arvostavat VTV:n kehittävää otetta

Valtiontalouden tarkastusvirasto auttaa tarkastuksiin osallistuvia organisaatioita tunnistamaan toiminnastaan kehittämiskohteita ja oppimaan aiemmista ratkaisuistaan. Tarkastusvirasto antaa tarkastuksissaan suosituksia siitä, kuinka hallinnon tulisi kehittää edelleen toimintaansa. Tarkastus­suositukset laaditaan tarkastusviraston riippumattomuutta vaarantamatta siten, että päätöksen­tekijät löytävät tarkastustoiminnan avulla eväitä toimintansa kehittämiseksi. Tarkastusviraston systemaattisesti keräämän palautteen mukaan tarkastuskohteet kokivat, että tarkastustyöstä on heille hyötyä. Tarkastus­kohteet toivovat jatkuvasti tarkastusvirastolta sparrausta ja arjen tukea.

Tarkastusvirasto myös seuraa niin sanotuin jälkiseurannoin, onko hallinto pannut toimeen tarkastusviraston suositukset. Jälkiseuranta toteutetaan keski­määrin kahden vuoden kuluttua tarkastuksen valmistumisesta. Jälki­seurannan havaintojen perusteella voidaan todeta, että tarkastus­viraston kannan­otot otetaan huomioon toiminnan kehittämisessä ja suositukset pyritään toteuttamaan hyvin. Jälkiseurantaraporttien perusteella tarkastus­viraston suosituksista on noin 87 prosenttia pantu toimeen täysin tai osittain raportointikaudella (syyskuu 2018–elokuu 2019). Tilintarkastuksessa annetuista huomautuksista ja suosituksista on toteutettu noin 80 prosenttia.

Tarkastajien eettinen toiminta on luottamuksen edellytys. Korostaakseen eettisen toiminnan tärkeyttä julkishallinnossa VTV laati ja toteutti valtion­hallinnon yhteisen etiikkakoulutuksen yhteistyössä hallinnon kehittämis­keskus HAUSin kanssa. Koulutuksen avulla valtionhallinnon virkamiehet voivat kasvattaa tietämystään ja ymmärrystään yleisestä virkamiesetiikasta.

Kokonaisnäkemyksen avulla lisää vaikuttavuutta tulevaisuuden rakentajina

Tarkastustyön vaikuttavuutta on vaikeaa saavuttaa ilman laajaa kokonais­näkemystä julkishallinnon tilasta ja kehitystarpeista. Yhtenä vaikuttavuuden kanavana ovat asiantuntijalausunnot tai kuulemiset. Tarkastusviraston asian­tuntijoiden näkemyksellisyyttä on hyödynnetty raportointikaudella edus­kunnassa siten, että lausuntoja annettiin 12 kappaletta ja asiantuntija­kuulemisia oli yhteensä 14 kertaa.

Valtionhallinnon riskienhallinta ja toimintojen jatkuvuus -tarkastuksen (20/2018) avulla saavutettiin useita eri hallinnontasoja ja vaikutettiin kokonaisuutena valtionhallinnon riskienhallinnan parantamiseen. Tarkastus­virasto suositti, että valtionhallinnossa käynnistetään selvitys hallinnonala- tai valtio­neuvosto­tasoisen riskienhallinnan tarpeesta sekä siitä, miten riskejä ja viranomais­toimintojen jatkuvuutta olisi tarkoituksenmukaista hallita. Eduskunta edellytti kirjelmässään (EK 43/2018 vp), että hallitus ryhtyy parantamaan riskienhallintaa. Eduskunnan kannanotto perustui tarkastus­valiokunnan tarkastusviraston vuosikertomuksesta (K 19/2018 vp) ­tekemään päätösehdotukseen. Kirjelmän johdosta sisäisen valvonnan ja riskien­hallinnan neuvottelukunta on valtiovarain controller -toiminnon johdolla aloittanut ­selvitys- ja kehitystyön.

Tarkastusviraston uusi strategia korostaa kokonaisnäkemyksen kasvattamista organisaatiossa. Strategia valmistui keväällä 2019. Jotta se saadaan pantua tehokkaasti täytäntöön, virasto uudisti myös johtamisjärjestelmänsä ja organisaatiomallinsa. Tarkastusviraston henkilöstö osallistui laajasti sekä strategiatyöhön että organisaatiouudistuksen suunnitteluun. Strategiatyössä osallistettiin myös keskeisiä sidosryhmiä. Uudessa organisaatiomallissa kes­kiös­sä on henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen sekä organisaation madaltaminen. Mallissa esimiestyö on erotettu projektien johtamisesta, jolloin osaamisen kehittämisen lisäksi työhyvinvoinnin edistämiseen ja esimies­työhön saadaan lisää voimavaroja. Uudistuksella tavoitellaan yhteisiä, tehokkaita prosesseja ja laadukasta tarkastustyötä, jolla vaikutetaan positiivisesti ja kestävästi yhteiskuntaan.

Lisätietoa aiheesta

Lisätietoa tarkastusviraston toiminnasta vuosikertomusjaksolla. Alla oleva linkki vie pdf-tiedostoon, jossa on tiedot Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastusjulkaisuista syyskuusta 2018 elokuuhun 2019. Linkki aukeaa uuteen ikkunaan.

Tarkastusjulkaisut 09/2018–08/2019

Lisätietoa
Jenni Leppälahti
Suunnittelupäällikkö, HT, JHT
Kansainväliset asiat, Suunnittelu- ja talouspalvelut, Tukipalvelut